Artikkelit

Haluatko tavata henkilön, joka tekee sinut onnelliseksi?

Uusi vuosi. Päiväkirja täynnä puhtaita valkoisia sivuja, vielä kirjoittamattomia.

Mahdollisuus uuteen. Mahdollisuus tutustua siihen henkilöön, joka määrittää millaista tarinaa päiväkirjaan alkaa piirtyä.

 

Jos haluat tavata jonkun,

joka pystyy korjaamaan

minkä tahansa epämieluisan tilanteen,

joka pystyy tekemään sinut onnelliseksi

riippumatta siitä

mitä muut sanovat tai uskovat,

katso peiliin ja lausu tämä taikasana:

”Hei”                                                            – Richard Bach –

 

Terapiassa minun tehtäväni on pitää tätä peiliä ja rohkaista sinua ottamaan askel sen eteen.

Tervetuloa kokeilemaan!

 

Käänteen tekevää uutta vuotta 2015!

Anu

 

 

Voiko masennus olla mahdollisuus?

Voisiko masennusta ajatella hieman eri tavalla?

 

Voisiko masennus olla merkki siitä, että

– olet etsimässä muutosta elämääsi?

– olet löytämässä tervettä itsekkyyttä?

– olet ottamassa oman elämäsi ohjat käsiisi?

– olet löytämässä tavan kuunnella sisäistä ääntäsi?

 

Voisiko masennus olla tienhaara elämässäsi?

 

Masennus voi olla itsensä ymmärtämisen alku.

Ben Furmanin ajatuksia: Lyhytkin psykoterapia auttaa pahaan oloon (HS Terveys 8.10.2014 Helena Hietaniemi)

 

Ben Furmanin ajatuksia terapiasta ja ratkaisukeskeisyydestä:

Löydät koko artikkelin osoitteesta http://www.hs.fi/terveys/a1305882425190

 

”Moni potee pahaa oloa ilman näkyvää syytä. Elämänilo tuntuu kadonneen, vaikka kaikki näyttäisi päällisin puolin olevan kohdallaan. Pitäisikö lähteä terapiaan ja ruotia lapsuutta juurta jaksaen, kenties monta vuotta?

”Ei terapian välttämättä tarvitse jatkua vuosia eikä siihen tarvitse liittyä kärsimystä”, vakuuttaa psykoterapeutti ja ratkaisukeskeisen terapian kouluttaja Ben Furman.

Hänen mukaansa moni ongelma ratkeaa parilla tapaamisella, kun ihminen näkee ongelmansa uudessa valossa. Turha siis hautoa ahdistusta, sillä terapia voi olla lyhyt ja valoisa matka muutokseen.

Ben Furman teki lyhytterapiakäsitteen tunnetuksi Suomessa 1980-luvulla. Itse hän ei enää sanaa käytä, koska suurin osa psykoterapioista on nykyisin lyhyitä. On olemassa myös psykoanalyyttisia lyhytterapioita.

”Lisäksi on valtavasti keinoja, joiden avulla pääsee eteenpäin ilman varsinaista terapiaa. Joskus taas asiakkaat jatkavat parikin vuotta niin, että tapaavat terapeuttiaan muutaman kuukauden välein.”

Ongelmien kirjo on loputon. Tavallisimmin hiertävät ahdistuneisuus, riippuvuudet, päihdeongelmat ja masennus.

”Kaikkia voidaan auttaa lyhytkestoisella terapialla”, Furman uskoo.

Hän pitää lyhyen terapian etuna muun muassa sitä, ettei siihen tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa ja että se tulee yksilölle ja yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin monivuotinen terapia.

Furmanin mukaan terapeutti on lähinnä valmentaja, joka viitoittaa asiakkaan tietä tämän haluamaan suuntaan. Tarkoitus on auttaa asiakasta saamaan ideoita, joiden avulla hän voi itse ratkaista ongelmansa siellä, missä ne ilmenevät, eli omassa ympäristössään: työssä, perheessä ja ystävien kanssa.

”Nykyaikainen terapia on jotakin aivan muuta kuin freudilainen analyysi.”

Kontaktit terapeutin ja asiakkaan välillä voivat tapahtua internetin välityksellä tai puhelimitse. Asiakkaat saavat usein kotitehtäviä, ja omaiset, työtoverit ja ystävät ovat tervetulleita osallistumaan keskusteluihin.

”Luovuus on lääke inhimillisten ongelmien ratkaisemisessa. Sitä taas ruokkivat terapeutin hyvät kysymykset ja arvostava asenne”, hän sanoo.

Ben Furman soveltaa omassakin elämässään ratkaisukeskeisen psykoterapian menetelmiä, eikä hän ajattele terapoivansa itseään.

”Käytän maalaisjärkeä tilanteissa, joissa punainen lanka on kadoksissa.”

Yksi ratkaisukeskeisen psykoterapian periaatteista on ajatus, että vaikeimmistakin kokemuksista seuraa jotain hyvää.

”Ihmiset löytävät ratkaisuja ongelmiinsa enimmäkseen omin päin tai ystävien avustuksella. Me saamme kaikki tukea, neuvoa ja hyviä ideoita toinen toisiltamme emmekä kutsu sitä terapiaksi. Lääkärissä käynti, valmennussessio, diakonin kanssa jutteleminen, keskustelu hierojan kanssa, jopa rupattelu kampaajan kanssa voivat kaikki olla terapeuttisia kokemuksia”, Furman sanoo.”

Jos haluaa hakea Kelalta korvausta, psykoterapeutin on oltava Valviran terveydenhuollon ammattilaisten keskusrekisterissä Terhikissä sekä Kelan alueellisessa terapeuttirekisterissä.

Muiden antaman terapian joutuu maksamaan kokonaan omasta pussista. Toisaalta satasella tai muutamalla voi hyvässä valmennuksessa päästä aivan uusille urille elämässään. Vertaistuki on kokonaan ilmaista.

”Olipa terapia- tai valmennusmuoto mikä tahansa, siinä auttaa se, että terapeutilla ja asiakkaalla synkkaa”, Ben Furman sanoo.”

Lähde: http://www.hs.fi/terveys/a1305882425190

Harkitsetko psykoterapiaa?

Mitä apua juttelemisesta voi olla? Alkavatko ihmiset ajatella, että minä olen hullu? Onkohan tämä asia edes tarpeeksi vakava? Ottavatko ne minut tosissaan?

Näitä kysymyksiä pohtii moni, joka harkitsee psykoterapiaa. Jo psykoterapia-sana herättää monenlaisia tunteita.

Meistä toinen mieltää terapian aloittamisen viimeisenä mahdollisuutena, kun taas toinen pitää sitä normaalina tapana toimia stressaavassa elämäntilanteessa.

Kuitenkaan kukaan meistä ei välty vastoinkäymisiltä ja kolhuilta.

Ajatellaanpa tilannetta, että autosi vahingoittuu, kolaroit sen tai joku toinen kuljettaja ajaa sen kylkeen. Jatkatko ajoa? Entä jos kaadut liukkaalla tiellä ja tunnet kuinka nilkassa napsahtaa jotakin. Jatkatko matkaa niin kuin ennenkin? Entä, jos hiuksesi roikkuvat silmillä? Kuljetko kampaamon ohitse huomaamatta ovea? Entä silloin, kun tunnet vihlaisun hampaassasi monta kertaa päivässä? Jätätkö soittamatta hammaslääkäriajan?

Mielen oireita vähätellään helposti, koska ne eivät ole näkyviä.

Psykoterapiassa keskustellaan. Opitaan sanoittamaan mieltä painavat asiat. Se ihan oikeasti auttaa.

Tule rohkeasti kokeilemaan, olen täällä sinua varten!

Lämpöisin terveisin Anu

Psykoterapeutin valinta

Terapiasuhde perustuu asiakkaan ja psykoterapeutin vuorovaikutukseen. Psykoterapian kesto on useimmiten yhdestä kolmeen vuoteen, joten terapeutin valintaan kannattaa todella kiinnittää huomiota.

Hyvä terveys-lehden ”Terapiaa minulleko?”-artikkelissa painotettiin terapeutin valinnan merkitystä seuraavasti:

” Ei lääkäri, muttei kaverikaan. Suhdetta terapeuttiin on hankala määritellä. Hänelle pitäisi pystyä avautumaan intiimeistä ongelmista, joista edes oma äiti tai puoliso eivät välttämättä tiedä. Samalla hänen pitäisi olla sopivasti etäällä, ahdistavien tunteiden ja ajatusten yläpuolella. Moni valitsee terapeuttinsa sen perusteella, kenelle saa nopeimmin vapaan ajan. Kärsivällisyys on kuitenkin valttia ja terapeutti on syytä valita huolella.

Pitkä terapia kestää usein yhdestä kolmeen vuotta. Tutustumiskäynneillä pitäisi arvioida terapeutin kykyä pitkäaikaiseen psyykkiseen työskentelyyn. Kun kemiat kohtaavat, puhuminen on helppoa ja hedelmällistä.

Myös suuntauksellakin on väliä. Paranemista tukee parhaiten se, joka sopii omaan elämänfilosofiaan. Eri koulukuntiin tutustuminen auttaa alkuun: tahdotko keskittyä käyttäytymisen muokkaamiseen, ihmissuhteiden analysointiin ja voimavarojen lisäämiseen? ” Hyvä terveys 10/2014 s.23.

Tervetuloa tutustumaan olenko minä sopiva terapeutti juuri sinulle!

Yst. Anu

Psykoterapeutti YET, Valvira, KELA, suuntaus: ratkaisukeskeinen psykoterapia