Ahdistaako?

Nyt on aika herätellä blogi pitkästä aikaa, koska se mahdollistaa pienessä mittakaavassa ”itseni monistamisen”. Olen jo jonkun aikaa tuntenut maailmantuskaa siitä, että vastaanotto on täynnä ja apuani tarvitsevia on paljon. Viime syksynä lukiessani sähköpostejani ja lähetellessäni taas ”valitettavasti vastaanottoni on täynnä”-viestejä päätin tehdä muutaman itsehoitopaketin ensiavuksi teille rakkaat ihmiset, jotka ette pääse heti terapeutin sohvalle työstämään mieltä painavia asioita yhdessä. Jos tästä olisi edes pikkuisen ensiapua, olisi se sen väärti. Nyt ensimmäinen on valmistunut ja se on ostettavissa täältä https://www.campwire.com/buy_flexible/d377cbe6-1bb3-4b04-bdc0-ce3110113210 Ohjelmassa sisältö vastaa noin kymmenen tunnin vastaanottotyöskentelyä ja on hinnaltaan puolet yhdestä terapiaistunnosta.

Pakettia laatiessani en osannut aavistaakaan mihin maailmantilanteeseen paketti valmistuu. Nyt koronaviruksen vuoksi elämme aikaa jolloin meistä jokainen on joutunut miettimään ahdistavia asioita. Tasaamaan omaa tunnemaailmaansa suhteessa ympärillä vallitsevaan ahdistavaan tilanteeseen.

Yksi ensiapupaketin teema on tunnetyöskentely.

Teema valikoitui, koska työarjessa törmään päivittäin asiakkaisiin, jotka kokevat olevansa liiallisen vallan ottavien negatiivisten tunteiden kuivausrummussa pyörimässä, ilman, että kokevat pystyvänsä vaikuttamaan tilanteeseen. Ahdistaa ja ajatus omista mahdollisuuksista vaikuttaa tuohon tunteeseen näyttäytyy mahdottomana. Tällöin aloitamme vastaanotolla tunnetyöskentelyn, joka alkaa purkaa tilannetta.

Näiden ensiapu-teemojen tarkoitus on avata pikkuisen aluetta, jotta saat hiukan henkistä helpostusta ja myös oivallusta siitä mitä asioita haluat jatkokäsittelyn alle sitten, kun aloitat mahdollisen terapiaprosessin. Näillä alustuksilla siirrytäänpä itse asiaan! Olkaa hyvät, johdatus etäpaketin maailmaan:

ENSIAPUA AHDISTUKSEEN 1 – Tunnetyöskentely

” Tunteiden tehtävä”

Jokainen meistä tietää tuntevansa hurjan määrän tunteita päivän aikana. Osan huomaamme, osa livahtaa tietoisuudesta ilman että rekisteröimme sitä.

Tunteiden tehtävä on toimia reaaliajassa. Eli aivomme ovat rakentuneet niin, että voimme parhaimmalla mahdollisella tavalla silloin kun tunteen ”syttyessä” otamme sen vastaan, emmekä työnnä pois. Silloin myös se hankala negatiivinen tunne on saanut jättää viestinsä, tehdä tehtävänsä, jonka jälkeen se voi alkaa normaalilla tavalla pienenemään eli haihtumaan pikkuhiljaa pois. Yksinkertaista, eikö? Silti suurin osa meistä toimii juuri päinvastoin juurikin näiden negatiivisten tunteiden kohdalla. Tuntuu pelottavalta kohdata tunne nimeltä

pelko: ”Mitä jos mä en pääse siitä sit enää pois? Mitä jos mä en sit uskalla koskaan……”

tai viha: ”Mitä jos mä en saakaan enää itseäni hillittyä ja sanon pahasti, mitä jos se suuttuu mulle eikä tykkää musta enää?”

tai häpeä: ” Jos mä alan ajatella sitä, mun tulee tosi paha olo ja pelkään etten enää hallitse itseäni, tai mitä jos se paha olo jää päälle?”

tai suru; ” Mä en pysty koskaan lopettamaan itkemistä, jos nyt alan surra tai ajatella edes tätä asiaa.”

Työnnämme kaikin keinoin tunnetta pois, välttelemme sitä mitä moninaisemmin tavoin. Tekemällä liikaa töitä, pitämällä itsemme kiireisinä esimerkiksi urheilun tai harrastusten avulla, käyttämällä päihteitä, kontrolloimalla syömistämme, ahmimalla, viiltelemällä, millä keinolla kukakin. Kaikki näistä keinoista toimii pienen hetken helpotuksena, mutta pidemmän päälle pahentavat oloamme entisestään. Ja koska tunteella, joka on torjuttu on taipumus kerätä lumipallon tavoin lisää ympärilleen, odottaa se koko ajan nurkan takana tilaisuutta iskeä kiinni uudestaan entistä vahvempana. Jos siinäkin kohtaa jatkamme sinnikkäästi torjuntalinjaa on soppa valmis.

Jos alkoi kiinnostaa ja voisit kokeilla muitakin keinoja kuin tuon poistyöntämisen pääset ensiapupaketin avulla hiukan aloittamaan työskentelyä. Työstän parhaillaan jatkoksi ”Ensiapua ahdistukseen II ”etäpakettia, jossa tutkimme tunnetyöskentelyä tarkemmin. Ilmoittelen blogissa heti, kun se on valmistunut ja ostettavissa.

Miten sinä määrittelet arvosi?

Tämän päivän henki ohjaa siihen suuntaan, että ihmisen arvoa mitataan ulkoisilla saavutuksilla. Miten on, annatko tosiaan yleisen ilmapiirin sanella sinun henkilökohtaisen arvosi?

Näetkö, että sinulla on arvo jo sen vuoksi, että olet? Olet ihminen.

Miten on, voisiko sinua rakastaa sen vuoksi, että olet olemassa? Voitaisiinko sinut hyväksyä ilman ulkoisia saavutuksia?

Pystytkö näkemään, että kissalla tai kukkasella on arvo sen takia, että ne ovat olemassa? Kissan ei ole tarvinnut suorittaa korkeakoulututkintoa tai kulkea timanttipannassa, jotta sitä arvostetaan.

Sinulla on se sama synnynnäinen arvo, koska olet olemassa.

Jos haluat mitata itseäsi jollakin mittapuulla, pohdi mikä on oikeasti tärkeää?

Oletko oppinut rakastamaan muita? Oletko löytänyt viisautta?

 

On olemassa tiettyjä ahdistusta ylläpitäviä piirteitä, täydellisyyden tavoittelu on yksi niistä. Miettimällä miten määrität oman arvosi, otat ensimmäisen askeleen ahdistuksesta vapaaseen elämään.

Ammattina välittäminen

Minä välitän sinusta.

Miten ammatillisen välittämisen arvo eroaa läheisiäni kohtaan tuntemasta välittämisestä? Onko se arvottomampaa? Vähentääkö välittämisen arvoa se, että teen sitä työkseni?

Terapeuttisessa asiakassuhteessa välittäminen syntyy jo muutaman tapaamisen jälkeen. Välittäminen kantaa. Välittäminen hyväksyy. Välittäminen luo turvallisuutta. Välittäminen on onnistuneen lopputuloksen edellytys.

Minä välitän sinusta.

Harkitsetko pariterapiaa?

Elämänkulkuun mahtuu pieniä ja isompiakin kriisejä, eikä parisuhdekaan ole niiltä suojassa.

Kriisi tuo aina mukanaan uutta. Paluuta menneeseen ei ole, jotakin muuttuu väistämättä. Kriisin ei tarvitse johtaa eroon, se voi olla myös mahdollisuus rakentaa uusi parempi parisuhde.

Parisuhde on luonteeltaan tiivis ja tärkeä ihmissuhde, sen vuoksi siihen kantaa helposti mukanaan aiemmat traumansa. Tutkimalla parisuhdettaan ja omaa tapaansa toimia parisuhteessa, nousee lähes aina esille asioita joita ei ole aiemmin tiedostanut. Asian tiedostamisen kautta voi muuttaa toimintaansa paremmin parisuhdetta palvelevaksi.

Pariterapiassa on myös mahdollista tutkia erilaisia kriisin aiheuttajia

  • Onko kriisi parisuhteen sisäinen? Esimerkiksi toimimaton vuororovaikutus, ongelmien käsittelytapojen eroavaisuus, uskottomuus, …
  • Onko sen aiheuttaja suhteen ulkopuolinen tekijä? Esimerkiksi talon rakentaminen, työ, …
  • Onko kriisi vain toisen osapuolen henkilökohtainen kriisi, joka heijastuu myös parisuhteeseen? Esimerkiksi ikäkriisi, mustasukkaisuus, suhde edelliseen kumppaniin, …

Tämä huomioiden tekeminen nostaa esille jopa selkeitä ratkaisuvaihtoehtoja ja usein jo pelkkä asioiden esille nostaminen johtaa tilannetta avaavaan, eteenpäin vievään keskusteluun.

Terapian kulku alkaa rakentua sen mukaan mitä pari siltä lähtee hakemaan

  • Olemmeko rakentamassa tai jälleenrakentamassa yhteistä tulevaisuutta?
  • Olemmeko epävarmoja siitä mitä tahdomme ja sen vuoksi haluamme tutkia tarkemmin yhteistä tulevaisuutta?
  • Haluammeko valmistella eroa?

 

 

Haluatko tavata henkilön, joka tekee sinut onnelliseksi?

Uusi vuosi. Päiväkirja täynnä puhtaita valkoisia sivuja, vielä kirjoittamattomia.

Mahdollisuus uuteen. Mahdollisuus tutustua siihen henkilöön, joka määrittää millaista tarinaa päiväkirjaan alkaa piirtyä.

 

Jos haluat tavata jonkun,

joka pystyy korjaamaan

minkä tahansa epämieluisan tilanteen,

joka pystyy tekemään sinut onnelliseksi

riippumatta siitä

mitä muut sanovat tai uskovat,

katso peiliin ja lausu tämä taikasana:

”Hei”                                                            – Richard Bach –

 

Terapiassa minun tehtäväni on pitää tätä peiliä ja rohkaista sinua ottamaan askel sen eteen.

Tervetuloa kokeilemaan!

 

Käänteen tekevää uutta vuotta 2015!

Anu

 

 

Voiko masennus olla mahdollisuus?

Voisiko masennusta ajatella hieman eri tavalla?

 

Voisiko masennus olla merkki siitä, että

– olet etsimässä muutosta elämääsi?

– olet löytämässä tervettä itsekkyyttä?

– olet ottamassa oman elämäsi ohjat käsiisi?

– olet löytämässä tavan kuunnella sisäistä ääntäsi?

 

Voisiko masennus olla tienhaara elämässäsi?

 

Masennus voi olla itsensä ymmärtämisen alku.

Ben Furmanin ajatuksia: Lyhytkin psykoterapia auttaa pahaan oloon (HS Terveys 8.10.2014 Helena Hietaniemi)

 

Ben Furmanin ajatuksia terapiasta ja ratkaisukeskeisyydestä:

Löydät koko artikkelin osoitteesta http://www.hs.fi/terveys/a1305882425190

 

”Moni potee pahaa oloa ilman näkyvää syytä. Elämänilo tuntuu kadonneen, vaikka kaikki näyttäisi päällisin puolin olevan kohdallaan. Pitäisikö lähteä terapiaan ja ruotia lapsuutta juurta jaksaen, kenties monta vuotta?

”Ei terapian välttämättä tarvitse jatkua vuosia eikä siihen tarvitse liittyä kärsimystä”, vakuuttaa psykoterapeutti ja ratkaisukeskeisen terapian kouluttaja Ben Furman.

Hänen mukaansa moni ongelma ratkeaa parilla tapaamisella, kun ihminen näkee ongelmansa uudessa valossa. Turha siis hautoa ahdistusta, sillä terapia voi olla lyhyt ja valoisa matka muutokseen.

Ben Furman teki lyhytterapiakäsitteen tunnetuksi Suomessa 1980-luvulla. Itse hän ei enää sanaa käytä, koska suurin osa psykoterapioista on nykyisin lyhyitä. On olemassa myös psykoanalyyttisia lyhytterapioita.

”Lisäksi on valtavasti keinoja, joiden avulla pääsee eteenpäin ilman varsinaista terapiaa. Joskus taas asiakkaat jatkavat parikin vuotta niin, että tapaavat terapeuttiaan muutaman kuukauden välein.”

Ongelmien kirjo on loputon. Tavallisimmin hiertävät ahdistuneisuus, riippuvuudet, päihdeongelmat ja masennus.

”Kaikkia voidaan auttaa lyhytkestoisella terapialla”, Furman uskoo.

Hän pitää lyhyen terapian etuna muun muassa sitä, ettei siihen tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa ja että se tulee yksilölle ja yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin monivuotinen terapia.

Furmanin mukaan terapeutti on lähinnä valmentaja, joka viitoittaa asiakkaan tietä tämän haluamaan suuntaan. Tarkoitus on auttaa asiakasta saamaan ideoita, joiden avulla hän voi itse ratkaista ongelmansa siellä, missä ne ilmenevät, eli omassa ympäristössään: työssä, perheessä ja ystävien kanssa.

”Nykyaikainen terapia on jotakin aivan muuta kuin freudilainen analyysi.”

Kontaktit terapeutin ja asiakkaan välillä voivat tapahtua internetin välityksellä tai puhelimitse. Asiakkaat saavat usein kotitehtäviä, ja omaiset, työtoverit ja ystävät ovat tervetulleita osallistumaan keskusteluihin.

”Luovuus on lääke inhimillisten ongelmien ratkaisemisessa. Sitä taas ruokkivat terapeutin hyvät kysymykset ja arvostava asenne”, hän sanoo.

Ben Furman soveltaa omassakin elämässään ratkaisukeskeisen psykoterapian menetelmiä, eikä hän ajattele terapoivansa itseään.

”Käytän maalaisjärkeä tilanteissa, joissa punainen lanka on kadoksissa.”

Yksi ratkaisukeskeisen psykoterapian periaatteista on ajatus, että vaikeimmistakin kokemuksista seuraa jotain hyvää.

”Ihmiset löytävät ratkaisuja ongelmiinsa enimmäkseen omin päin tai ystävien avustuksella. Me saamme kaikki tukea, neuvoa ja hyviä ideoita toinen toisiltamme emmekä kutsu sitä terapiaksi. Lääkärissä käynti, valmennussessio, diakonin kanssa jutteleminen, keskustelu hierojan kanssa, jopa rupattelu kampaajan kanssa voivat kaikki olla terapeuttisia kokemuksia”, Furman sanoo.”

Jos haluaa hakea Kelalta korvausta, psykoterapeutin on oltava Valviran terveydenhuollon ammattilaisten keskusrekisterissä Terhikissä sekä Kelan alueellisessa terapeuttirekisterissä.

Muiden antaman terapian joutuu maksamaan kokonaan omasta pussista. Toisaalta satasella tai muutamalla voi hyvässä valmennuksessa päästä aivan uusille urille elämässään. Vertaistuki on kokonaan ilmaista.

”Olipa terapia- tai valmennusmuoto mikä tahansa, siinä auttaa se, että terapeutilla ja asiakkaalla synkkaa”, Ben Furman sanoo.”

Lähde: http://www.hs.fi/terveys/a1305882425190

Harkitsetko psykoterapiaa?

Mitä apua juttelemisesta voi olla? Alkavatko ihmiset ajatella, että minä olen hullu? Onkohan tämä asia edes tarpeeksi vakava? Ottavatko ne minut tosissaan?

Näitä kysymyksiä pohtii moni, joka harkitsee psykoterapiaa. Jo psykoterapia-sana herättää monenlaisia tunteita.

Meistä toinen mieltää terapian aloittamisen viimeisenä mahdollisuutena, kun taas toinen pitää sitä normaalina tapana toimia stressaavassa elämäntilanteessa.

Kuitenkaan kukaan meistä ei välty vastoinkäymisiltä ja kolhuilta.

Ajatellaanpa tilannetta, että autosi vahingoittuu, kolaroit sen tai joku toinen kuljettaja ajaa sen kylkeen. Jatkatko ajoa? Entä jos kaadut liukkaalla tiellä ja tunnet kuinka nilkassa napsahtaa jotakin. Jatkatko matkaa niin kuin ennenkin? Entä, jos hiuksesi roikkuvat silmillä? Kuljetko kampaamon ohitse huomaamatta ovea? Entä silloin, kun tunnet vihlaisun hampaassasi monta kertaa päivässä? Jätätkö soittamatta hammaslääkäriajan?

Mielen oireita vähätellään helposti, koska ne eivät ole näkyviä.

Psykoterapiassa keskustellaan. Opitaan sanoittamaan mieltä painavat asiat. Se ihan oikeasti auttaa.

Tule rohkeasti kokeilemaan, olen täällä sinua varten!

Lämpöisin terveisin Anu

Psykoterapeutin valinta

Terapiasuhde perustuu asiakkaan ja psykoterapeutin vuorovaikutukseen. Psykoterapian kesto on useimmiten yhdestä kolmeen vuoteen, joten terapeutin valintaan kannattaa todella kiinnittää huomiota.

Hyvä terveys-lehden ”Terapiaa minulleko?”-artikkelissa painotettiin terapeutin valinnan merkitystä seuraavasti:

” Ei lääkäri, muttei kaverikaan. Suhdetta terapeuttiin on hankala määritellä. Hänelle pitäisi pystyä avautumaan intiimeistä ongelmista, joista edes oma äiti tai puoliso eivät välttämättä tiedä. Samalla hänen pitäisi olla sopivasti etäällä, ahdistavien tunteiden ja ajatusten yläpuolella. Moni valitsee terapeuttinsa sen perusteella, kenelle saa nopeimmin vapaan ajan. Kärsivällisyys on kuitenkin valttia ja terapeutti on syytä valita huolella.

Pitkä terapia kestää usein yhdestä kolmeen vuotta. Tutustumiskäynneillä pitäisi arvioida terapeutin kykyä pitkäaikaiseen psyykkiseen työskentelyyn. Kun kemiat kohtaavat, puhuminen on helppoa ja hedelmällistä.

Myös suuntauksellakin on väliä. Paranemista tukee parhaiten se, joka sopii omaan elämänfilosofiaan. Eri koulukuntiin tutustuminen auttaa alkuun: tahdotko keskittyä käyttäytymisen muokkaamiseen, ihmissuhteiden analysointiin ja voimavarojen lisäämiseen? ” Hyvä terveys 10/2014 s.23.

Tervetuloa tutustumaan olenko minä sopiva terapeutti juuri sinulle!

Yst. Anu

Psykoterapeutti YET, Valvira, KELA, suuntaus: ratkaisukeskeinen psykoterapia