Artikkelit

Ahdistaako?

Nyt on aika herätellä blogi pitkästä aikaa, koska se mahdollistaa pienessä mittakaavassa ”itseni monistamisen”. Olen jo jonkun aikaa tuntenut maailmantuskaa siitä, että vastaanotto on täynnä ja apuani tarvitsevia on paljon. Viime syksynä lukiessani sähköpostejani ja lähetellessäni taas ”valitettavasti vastaanottoni on täynnä”-viestejä päätin tehdä muutaman itsehoitopaketin ensiavuksi teille rakkaat ihmiset, jotka ette pääse heti terapeutin sohvalle työstämään mieltä painavia asioita yhdessä. Jos tästä olisi edes pikkuisen ensiapua, olisi se sen väärti. Nyt ensimmäinen on valmistunut ja se on ostettavissa täältä https://www.campwire.com/buy_flexible/d377cbe6-1bb3-4b04-bdc0-ce3110113210 Ohjelmassa sisältö vastaa noin kymmenen tunnin vastaanottotyöskentelyä ja on hinnaltaan puolet yhdestä terapiaistunnosta.

Pakettia laatiessani en osannut aavistaakaan mihin maailmantilanteeseen paketti valmistuu. Nyt koronaviruksen vuoksi elämme aikaa jolloin meistä jokainen on joutunut miettimään ahdistavia asioita. Tasaamaan omaa tunnemaailmaansa suhteessa ympärillä vallitsevaan ahdistavaan tilanteeseen.

Yksi ensiapupaketin teema on tunnetyöskentely.

Teema valikoitui, koska työarjessa törmään päivittäin asiakkaisiin, jotka kokevat olevansa liiallisen vallan ottavien negatiivisten tunteiden kuivausrummussa pyörimässä, ilman, että kokevat pystyvänsä vaikuttamaan tilanteeseen. Ahdistaa ja ajatus omista mahdollisuuksista vaikuttaa tuohon tunteeseen näyttäytyy mahdottomana. Tällöin aloitamme vastaanotolla tunnetyöskentelyn, joka alkaa purkaa tilannetta.

Näiden ensiapu-teemojen tarkoitus on avata pikkuisen aluetta, jotta saat hiukan henkistä helpostusta ja myös oivallusta siitä mitä asioita haluat jatkokäsittelyn alle sitten, kun aloitat mahdollisen terapiaprosessin. Näillä alustuksilla siirrytäänpä itse asiaan! Olkaa hyvät, johdatus etäpaketin maailmaan:

ENSIAPUA AHDISTUKSEEN 1 – Tunnetyöskentely

” Tunteiden tehtävä”

Jokainen meistä tietää tuntevansa hurjan määrän tunteita päivän aikana. Osan huomaamme, osa livahtaa tietoisuudesta ilman että rekisteröimme sitä.

Tunteiden tehtävä on toimia reaaliajassa. Eli aivomme ovat rakentuneet niin, että voimme parhaimmalla mahdollisella tavalla silloin kun tunteen ”syttyessä” otamme sen vastaan, emmekä työnnä pois. Silloin myös se hankala negatiivinen tunne on saanut jättää viestinsä, tehdä tehtävänsä, jonka jälkeen se voi alkaa normaalilla tavalla pienenemään eli haihtumaan pikkuhiljaa pois. Yksinkertaista, eikö? Silti suurin osa meistä toimii juuri päinvastoin juurikin näiden negatiivisten tunteiden kohdalla. Tuntuu pelottavalta kohdata tunne nimeltä

pelko: ”Mitä jos mä en pääse siitä sit enää pois? Mitä jos mä en sit uskalla koskaan……”

tai viha: ”Mitä jos mä en saakaan enää itseäni hillittyä ja sanon pahasti, mitä jos se suuttuu mulle eikä tykkää musta enää?”

tai häpeä: ” Jos mä alan ajatella sitä, mun tulee tosi paha olo ja pelkään etten enää hallitse itseäni, tai mitä jos se paha olo jää päälle?”

tai suru; ” Mä en pysty koskaan lopettamaan itkemistä, jos nyt alan surra tai ajatella edes tätä asiaa.”

Työnnämme kaikin keinoin tunnetta pois, välttelemme sitä mitä moninaisemmin tavoin. Tekemällä liikaa töitä, pitämällä itsemme kiireisinä esimerkiksi urheilun tai harrastusten avulla, käyttämällä päihteitä, kontrolloimalla syömistämme, ahmimalla, viiltelemällä, millä keinolla kukakin. Kaikki näistä keinoista toimii pienen hetken helpotuksena, mutta pidemmän päälle pahentavat oloamme entisestään. Ja koska tunteella, joka on torjuttu on taipumus kerätä lumipallon tavoin lisää ympärilleen, odottaa se koko ajan nurkan takana tilaisuutta iskeä kiinni uudestaan entistä vahvempana. Jos siinäkin kohtaa jatkamme sinnikkäästi torjuntalinjaa on soppa valmis.

Jos alkoi kiinnostaa ja voisit kokeilla muitakin keinoja kuin tuon poistyöntämisen pääset ensiapupaketin avulla hiukan aloittamaan työskentelyä. Työstän parhaillaan jatkoksi ”Ensiapua ahdistukseen II ”etäpakettia, jossa tutkimme tunnetyöskentelyä tarkemmin. Ilmoittelen blogissa heti, kun se on valmistunut ja ostettavissa.

Miten sinä määrittelet arvosi?

Tämän päivän henki ohjaa siihen suuntaan, että ihmisen arvoa mitataan ulkoisilla saavutuksilla. Miten on, annatko tosiaan yleisen ilmapiirin sanella sinun henkilökohtaisen arvosi?

Näetkö, että sinulla on arvo jo sen vuoksi, että olet? Olet ihminen.

Miten on, voisiko sinua rakastaa sen vuoksi, että olet olemassa? Voitaisiinko sinut hyväksyä ilman ulkoisia saavutuksia?

Pystytkö näkemään, että kissalla tai kukkasella on arvo sen takia, että ne ovat olemassa? Kissan ei ole tarvinnut suorittaa korkeakoulututkintoa tai kulkea timanttipannassa, jotta sitä arvostetaan.

Sinulla on se sama synnynnäinen arvo, koska olet olemassa.

Jos haluat mitata itseäsi jollakin mittapuulla, pohdi mikä on oikeasti tärkeää?

Oletko oppinut rakastamaan muita? Oletko löytänyt viisautta?

 

On olemassa tiettyjä ahdistusta ylläpitäviä piirteitä, täydellisyyden tavoittelu on yksi niistä. Miettimällä miten määrität oman arvosi, otat ensimmäisen askeleen ahdistuksesta vapaaseen elämään.