Artikkelit

_MG_6057

Ben Furmanin ajatuksia: Lyhytkin psykoterapia auttaa pahaan oloon (HS Terveys 8.10.2014 Helena Hietaniemi)

 

Ben Furmanin ajatuksia terapiasta ja ratkaisukeskeisyydestä:

Löydät koko artikkelin osoitteesta http://www.hs.fi/terveys/a1305882425190

 

”Moni potee pahaa oloa ilman näkyvää syytä. Elämänilo tuntuu kadonneen, vaikka kaikki näyttäisi päällisin puolin olevan kohdallaan. Pitäisikö lähteä terapiaan ja ruotia lapsuutta juurta jaksaen, kenties monta vuotta?

”Ei terapian välttämättä tarvitse jatkua vuosia eikä siihen tarvitse liittyä kärsimystä”, vakuuttaa psykoterapeutti ja ratkaisukeskeisen terapian kouluttaja Ben Furman.

Hänen mukaansa moni ongelma ratkeaa parilla tapaamisella, kun ihminen näkee ongelmansa uudessa valossa. Turha siis hautoa ahdistusta, sillä terapia voi olla lyhyt ja valoisa matka muutokseen.

Ben Furman teki lyhytterapiakäsitteen tunnetuksi Suomessa 1980-luvulla. Itse hän ei enää sanaa käytä, koska suurin osa psykoterapioista on nykyisin lyhyitä. On olemassa myös psykoanalyyttisia lyhytterapioita.

”Lisäksi on valtavasti keinoja, joiden avulla pääsee eteenpäin ilman varsinaista terapiaa. Joskus taas asiakkaat jatkavat parikin vuotta niin, että tapaavat terapeuttiaan muutaman kuukauden välein.”

Ongelmien kirjo on loputon. Tavallisimmin hiertävät ahdistuneisuus, riippuvuudet, päihdeongelmat ja masennus.

”Kaikkia voidaan auttaa lyhytkestoisella terapialla”, Furman uskoo.

Hän pitää lyhyen terapian etuna muun muassa sitä, ettei siihen tarvitse sitoutua pitkäksi aikaa ja että se tulee yksilölle ja yhteiskunnalle edullisemmaksi kuin monivuotinen terapia.

Furmanin mukaan terapeutti on lähinnä valmentaja, joka viitoittaa asiakkaan tietä tämän haluamaan suuntaan. Tarkoitus on auttaa asiakasta saamaan ideoita, joiden avulla hän voi itse ratkaista ongelmansa siellä, missä ne ilmenevät, eli omassa ympäristössään: työssä, perheessä ja ystävien kanssa.

”Nykyaikainen terapia on jotakin aivan muuta kuin freudilainen analyysi.”

Kontaktit terapeutin ja asiakkaan välillä voivat tapahtua internetin välityksellä tai puhelimitse. Asiakkaat saavat usein kotitehtäviä, ja omaiset, työtoverit ja ystävät ovat tervetulleita osallistumaan keskusteluihin.

”Luovuus on lääke inhimillisten ongelmien ratkaisemisessa. Sitä taas ruokkivat terapeutin hyvät kysymykset ja arvostava asenne”, hän sanoo.

Ben Furman soveltaa omassakin elämässään ratkaisukeskeisen psykoterapian menetelmiä, eikä hän ajattele terapoivansa itseään.

”Käytän maalaisjärkeä tilanteissa, joissa punainen lanka on kadoksissa.”

Yksi ratkaisukeskeisen psykoterapian periaatteista on ajatus, että vaikeimmistakin kokemuksista seuraa jotain hyvää.

”Ihmiset löytävät ratkaisuja ongelmiinsa enimmäkseen omin päin tai ystävien avustuksella. Me saamme kaikki tukea, neuvoa ja hyviä ideoita toinen toisiltamme emmekä kutsu sitä terapiaksi. Lääkärissä käynti, valmennussessio, diakonin kanssa jutteleminen, keskustelu hierojan kanssa, jopa rupattelu kampaajan kanssa voivat kaikki olla terapeuttisia kokemuksia”, Furman sanoo.”

Jos haluaa hakea Kelalta korvausta, psykoterapeutin on oltava Valviran terveydenhuollon ammattilaisten keskusrekisterissä Terhikissä sekä Kelan alueellisessa terapeuttirekisterissä.

Muiden antaman terapian joutuu maksamaan kokonaan omasta pussista. Toisaalta satasella tai muutamalla voi hyvässä valmennuksessa päästä aivan uusille urille elämässään. Vertaistuki on kokonaan ilmaista.

”Olipa terapia- tai valmennusmuoto mikä tahansa, siinä auttaa se, että terapeutilla ja asiakkaalla synkkaa”, Ben Furman sanoo.”

Lähde: http://www.hs.fi/terveys/a1305882425190